Ensimmäistä kertaa mammografiassa!

Olen ollut huolissani jo jonkin aikaa. Rintani ovat tuntuneet kummallisilta, jotenkin pinkeiltä ja todella aroilta. Erilaisilta kuin yleensä. Kainalossa on tuntunut ajoittain viiltävää kipua ja rinnat ovat olleet kosketusarat, erityisesti oikeanpuoleinen tissi. Olen tunnustellut rinnat läpi parhaani mukaan, enkä ole löytänyt sieltä mitään kyhmyä. Hartiat ovat tuttuun tapaan olleet tosi jumissa, joten olen pistänyt oudot tuntemukset lihassäryn piikkiin.

Kerroin nämä rintaoireet lääkärissä, jossa olin pitkittyneen flunssan takia. Aavan lääkäri passitti minut epäröimättä mammografiaan. Tämä rintasyöpiin erikoistunut lääkärinainen kokeili rintani ja sanoi, että vaikkei hän tunne kyhmyä, on kudos epänormaalin tiivistä ja hänen mielestään ne pitää tutkia heti kun mahdollista. Jollei muun niin oman mielenrauhan takia. Vähän säkähdin, kun hän oli niin päättäväinen, ja sain ajan viikon päähän maanantaille, siis eiliselle. Muuten niin ihanaa Nizzan-matkaa  siis vähän varjosti tämä huoli siitä, onko kaikki hyvin. Suvussamme on rintasyöpää, ja se on suomalaisten naisten yleisin syöpä, joten huoli ei ollut aiheeton.

Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 suomalaista ja noin 90 % rintasyövän sairastaneista naisista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, kiitos tämänkin “kidutuslaitteen.”

Eilen siis menin elämäni ensimmäiseen mammogragiaan. Olin lukenut vähän netistä ihmisten kokemuksia ja jännitti, sattuuko se yms. Kampin Aavassa minut ohjattiin alimpaan kerrokseen, jossa kuvaus tapahtui. Pääsin sisään täsmälleen sovittuun aikaan. Vanhempi röntgenhoitaja pyysi minua ottamaan paidan pois. Hän kysyi, onko rintojani kuvattu ennen. Vastasin, ettei ole. Näin mammografialaitteen ja kysyin, sattuuko se. Hän sanoi, ettei osaa sanoa, jokainen kokee tutkimuksen omalla tavallaan. Hän sanoi myös, että minun olisi kannattanut ottaa varalta särkylääkettä ennen tutkimustam jos rintani ovat kovin arat. Sitten hän asetteli minut koneen eteen ja toisen tissini kahden levyn väliin varoitti, että kohta saattaa tuntua. Ja kyllä, ulvahdin kivusta, kun rinta puristui litteäksi laitteessa. Se kesti vain muutamia sekunteja, joten kestin sen. Sitten oli toisen rinnan vuoro. Ja se teki vielä kipeämpää. Lopuksi otettiin kainalokuvat, eli yhteensä neljä röntgenkuvaa, kaksi kuvaa aina yhdestä rinnasta. Rinta puristetaan kahden levyn väliin tiukasti, jotta saavutetaan mahdollisimman pieni säderasitus ja jotta kuvista tulee tasalaatuiset. Hoitaja kehuikin, että sai hyvät kuvat. Tutkimuksen jälkeen istuin hetkeksi tuolille, koska minua alkoi huimata jännityksen lauettua. Hieman itkettikin, koska kivun takia olin aivat varma, että jotain saattaisi löytyä. Hoitaja lähti huoneesta sanoen, ettei kannata pukea vielä ja oli poissa jonkun aikaa.  

Loputtomalta tuntuvien minuuttien jälkeen hoitaja palasi ja pyysi minua siirtymään toiseen huoneeseen, jossa tutkimus täydennettäisi ultraäänikuvauksella. Hän oli täysin ilmeetön ja ilmoitti vain, että  ultraäänen tekevä lääkäri tutkii juuri kuviani. Istuin sitten siellä toisessa tutkimushuoneessa ilman paitaa ja mietin, miten pienestä elämä on kiinni. Seuraavat minuutit voisivat ratkaista sen suunnan kokonaan riippuen siitä, onko kuvat tarkastavalla radiologilla hyviä vai huonoja uutisia. Nyyhkin ihan pikkuisen, kun oli niin kurja olo.

Lopulta ovi aukesi ja sisään astui keski-ikäinen naislääkäri. Hän katsoi minua ja sanoi: – Minulla on hyviä uutisia. 
Kivi putosi sydämeltä saman tien.
– Kuvissa ei ollut mitään hälyttävää, kaikki näytti normaalilta. Jos  ultrassakaan ei näy mitään, niin voimme huokaista helpotuksesta, hän jatkoi.
Asetuin selälleni. Ultraäänitutkimus oli tutumpaa. Hän valeli rinnoilleni raskausajalta tuttua litkua ja veteli ultraäänilaitteella rintakehääni edestakaksin. Välillä hän pysähtyi ja otti kuvan, jolloin olin varma, että jotain löytyi.
– Otan ihan yleiskuvan vaan, hän kuitenkin rauhoitteli.
Eräs kohta sattui aivan sairaasti ja hän jäi siihen kuvaamaan pitemmäksi aikaa. Ilmeni, että siinä oli vesirakkula, eli kysta, jota kuulemma löytyy lähes kaikilta. Se on täysin harmiton.
Lääkäri jutteli koko ajan rauhoittavasti ja pyysi minua ajattelemaan jotain kivaa. Mitä tekisin kesälomalla, vaikka. Kerroin, että olemme lähdössä Espanjaan,(jos minulla ei ole syöpää). Hän kertoi, että vaihdevuosien lähestyessä monille naisille tulee outoja rintaoireita ja he tulevat tutkimuksiin. Rinnat ikään kuin valmistautuvat tulevaan muutokseen ja käyttäytyvät samoin kuin murrosiässä. Haha! Tissini ovat taas murrosiässä! Ja tutkimuksen lopuksi lääkäri totesi ne terveiksi, joskin saisin virallisen lausunnon vielä omalta lääkäriltäni. Halleluja!

Pointtini on, että jos rinnoissa on yhtään on outoja tuntemuksia, tai epäilyttää/huolestuttaa/pelottaa, niin MENKÄÄ hyvät ihmiset mammografiaan jo ennen niitä julkisia seulontoja, jotka alkavat 50-ikävuoden kieppeillä. Parhaassa tapauksessa saatte terveen  paperit ja  mielenrauhan. Pahimmassakin tapauksessa Suomessa saa ykkösluokan hoitoa, kun syöpä havaitaan ajoissa.

Maksoin tyytyväisenä pikkurahan, eli 150 euroa tutkimuksestani ja leijailin ulos auringonpaisteeseen jalat puoli metriä ilmassa. Ainakin tänään olen terve. Ja pohjattoman kiitollinen siitä. 

6 Comments

  1. Tarja
    huhtikuu 24, 2018 / 6:56 am

    Tärkeä aihe! Ja todellakin pieni hinta siitä, että saa itselleen mielenrauhan tai että jos jotakin on pielessä, niin se löydetään ajoissa. Joka kerta se mammografia jännittää ihan hirveästi ja siinä ehtii tosiaankin kelata moneen kertaan oman elämäntilanteensa läpi. Kerran olin jo odotushuoneessa vaatteet päällä odottamassa kutsua ultrattavaksi, kun röntgenhoitaja tuli pyytämään minut takaisin mammografian puolelle lisäkuvia varten. Voit arvata, millaisia ajatuksia päässäni liikkui! Onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin :)Terveys on kullanarvoinen asia!!

    • Mia Malmi
      huhtikuu 24, 2018 / 7:07 am

      Tarja, se on juuri näin! Voin kuvitella tuntemuksesi, kun pyydetään lisäkuviin…onneksi kaikki oli hyvin!Pitää olla kiitollinen jokaisesta terveestä päivästä, ne eivät ole itsestäänselvyyksiä! 🙂

  2. Aikku
    huhtikuu 24, 2018 / 8:22 pm

    Ei ollut hinta ainakaan kallis,olen luullut paljon arvokkaammaksi tuon mammografian.Kyllä on tärkeä tutkia ja tutkituttaa rinnat.

    • Mia Malmi
      huhtikuu 26, 2018 / 7:11 am

      Minäkin luulin sitä kalliimmaksi. Onneksi ei ole, niin kynnys mennä tutkimumksiin siinäkin mielessä madaltuu. 🙂

  3. Anne
    huhtikuu 25, 2018 / 6:40 am

    Kaikki mammografia -kutsut on tullut käytyä, ja tosiaan hyvä että tälläinen suht helppo tutkimusmuoto on olemassa. Omien tuntemuksien myötä olen myös käynyt extra tutkimuksissa, ja tuntemuksille on onneksi löytynyt muu looginen selitys kuin syöpädiagnoosi.Onneksi oireitesi syy selvisi, ja kyseessä ei ollut mitään sen vakavampaa!

    • Mia Malmi
      huhtikuu 26, 2018 / 7:12 am

      Pahinta on jäädä odottelemaan ja pelkäämään. Sitä googlaa itselleen nopeasti vaikka millaisia diagnooseja…

Vastaa