Lomamme Meksikossa sai ikävän käänteen!

Joku viisas sanoi joskus, että elämä on 10 prosenttia mitä meille tapahtuu ja 90 prosenttia, miten siihen suhtaudumme. Meksikonmatkamme sai ikävän käänteen, kun mieheltäni 10-vuotishääpäivälahjaksi saamani timanttisormus ”hävisi” hotellihuoneestamme. Tapaus on valitettava ja voisi tapahtua missä päin maailmaa tahansa. Meidän sinänsä onnistuneen Meksikonmatkamme se muutti osittain ikäväksi kokemukseksi. Voitte kuvitella, millainen tunnearvo on sormuksella, jonka olen itse suunnitellut ja jonka suomalainen jalokiviseppä on huolellisesti ohjeiden mukaan valmistanut. Olin jättänyt sormuksen kylpyhuoneen hyllylle vuorokaudeksi. Olimme halvahkossa hostellissa, koska San Panchossa kyseinen hostelli oli viimeinen vapaana ollut majoitusvaihtoehto. Huoneessa ei siis ollut safetyboksia arvotavaroille. Uskoimme naivisti, ettei huoneestamme häviäisi mitään, mutta toisin kävi. Sormus oli sormessani miltei koko ajan, mutta kerran rannalta palatessamme otin sen pois, kun menin suihkuun ja unohdin vuorokaudeksi vessan hyllylle. Tiedän, että olin varmasti huolimaton, mutten ole koskaan aikuisiällä matkatessa ole joutunut ulkomailla pelkäämään, että huoneesta vietäisi mitään.

Voitte myös kuvitella paniikkini, kun huomasin, että sormusta ei enää ole siihen jättämässäni paikassa. Huomasin asian illalla eikä uni tullut seuraavana yönä silmään. Kävimme seuraavana päivänä mieheni kanssa matkatavaramme läpi järjestelmällisesti ja nuohosimme koko huoneen jokaista nurkkaa myöten. Ei missään. Haastattelin hostellin henkilökuntaa, sinänsä mukavia ihmisiä, mutta kaikki pudistelivat päitään ja pyörittelivät silmiään. He myös vakuuttivat, ettei heillä kukaan varastanut näinä vuosina, kun ovat hotellia ovat pyörittäneet. Olo oli aika epätoivoinen, kun tajusin, ettei sormusta löydy ja ainoa vaihtoehto on se, että joku ulkopuolinen on sen ottanut.

Teimme vakuutusyhtiön ohjeiden mukaisesti rikosilmoituksen 24 h kuluessa tapauksen huomaamisesta. Pyysimme hostellin henkilökunnan nimet ja sosiaaliturvatunnukset ilmoitusta varten. Tuntui inhottavalta syyttää toisia varkaiksi, mutta ei se sormus ilmaankaan ole voinut hävitä. En siis syytellyt ketään erityisesti, vaan tarjosimme rahaa, jos sormus ilmestyisi jostain. Annoimme näin mahdollisille varkaille tilaisuuden ”säilyttää kasvonsa”. Vakuutus korvaa vai naurettavan pienen murto-osan kadonneesta sormuksesta, mutta se ei harmita. Harmittaa ja v***ttaa, koska se oli lahja rakkaalta mieheltäni. Nyt sitten lähdemme täältä kylästä ilman sormusta. Lohduttaudun sillä, ettei kukaan ole kuollut, olen terve ja että rakkaat ihmiseni ovat terveitä ja turvassa. Toivottavasti teidän vuotenne on alkanut paremmissa merkeissä. Onko muuten kenellekään sattunut vastaavaa?

Ihanaa uutta vuotta joka tapauksessa!mialumi

10 Comments

  1. tammikuu 2, 2019 / 9:44 am

    Todella ikävää ja taitaa olla aika mahdoton haave enää tässä vaiheessa sormuksen löytyminen 🙁 Toivottavasti reissunne menee muutoin hyvin <3

    • Mia Malmi
      Kirjoittaja
      tammikuu 4, 2019 / 5:21 am

      Kiitos Mira tsempeistå. Tosiaan toivo hiipui jo, kun paikalliseen poliisiinkaan ei voinut luottaa.(tehtiin rikosilmoitus ja hotelli lahjoi poliisin puolelleen). Kaikesta oppii ja ensi kerralla arvoesineet jää kotiin. Ihanaa uutta vuotta!

  2. tammikuu 2, 2019 / 1:59 pm

    Voi ei toi on todella kurjaa ja vielä sellainen koru kuin vihkisormus, jonka tunnearvo on mittaamaton 🙁 Toivottavasti saatte vakuutuksissa sormuksen arvon takaisin, vaikka tunnearvoa ei korvaa mikään.

    • Mia Malmi
      Kirjoittaja
      tammikuu 4, 2019 / 6:13 pm

      Meillä on aika pieni vakuutus matkatavaroiden osalta, mikä on tyhmää, kun jonkin verran paljon kuitenkin reissaamme. Mutta sekin on vain rahaa, tunnearvoa ei mikään tosiaan korvaa. Ihanaa uutta vuotta sinne!

  3. tammikuu 2, 2019 / 7:50 pm

    Voi Mia, miten ikävä juttu! Sormukseen liittyvä tunnearvo ja sen katoaminen ketuttaa varmaan ihan hirveästi.
    Jospa se vielä löytyisi jostain…jos sen vaikka olisi otettu talteen jonnekin ja saisit sen takaisin.
    Hyvää loppureissua joka tapauksessa ja onneksi te olette kunnossa <3 tsemppiä!

    • Mia Malmi
      Kirjoittaja
      tammikuu 4, 2019 / 6:16 pm

      Kiitos Marjo, se sormus meni jo, mutta se on loppupeleissä vain materiaa ja tosiaan tärkeintä, että ihmiset ovat kunnossa. Ihanaa uutta vuotta sinulle!

  4. Annukka || @happyannukka
    tammikuu 2, 2019 / 7:58 pm

    Nuo tilanteet ovat niin inhottavia. Itsekin haluaisin uskoa ihmisiin, mutta valitettavasti ulkomailla on varottava, ettei omaisuutta lähde vääriin käsiin. Eikä sen tarvitse edes olla mikään hostelli, vaan minulta varastettiin n. 40 euron arvosta rahaa, kun olin ne unohtanut huoneesta lähtiessäni pöydälle. Ne olivat vaan rahaa, eikä onneks mikään älyttömän iso summa, joten toivottavasti ne rahat tulivat sille henkilölle tarpeeseen. Jonkun tärkeän esineen kohdalla ei varmaan pystyisi ihan noin suhtautumaan.

    • Mia Malmi
      Kirjoittaja
      tammikuu 4, 2019 / 6:35 pm

      Niinhän se on, että tilaisuus tekee varkaan, ikävä kyllä. Haluaisi aina luottaa ihmisiin, mutta…olen jo toipunut alkujärkytyksestä. Mitä ei voi muuttaa, pitänee hyväksyä? Mutta perästä kuuluu ja netissä leviää tieto tämän hotellin toiminnasta. Ihanaa uutta vuotta sulle!

  5. tammikuu 3, 2019 / 6:19 pm

    Olisin aivan yhtä raivona kuin sinäkin ja vatuttaisi aivan yhtä paljon! Tämä vaan takaa sen miten tarkka pitää hotelleissa olla vaikkei todellakaan koskaan kuvittelisi mitään häviävän. Raivostuttaa oikein sun puolesta!

    hanna
    http://hannamariav.vaikuttajamedia.fi

    • Mia Malmi
      Kirjoittaja
      tammikuu 4, 2019 / 5:29 am

      Kiitos Hanna! Omaa vikaa oli mukana, kun edes otin sormuksen tänne mukaan ja jätin sen vartioimatta. Olin naivi ja sain opetuksen. Mutta kyllä se vatuttaa vielä pitkään! Ihanaa uutta vuotta!

Arvostan suuresti kommenttiasi!